• 

Esiinnyin hiljattain Tampereen työväenopiston lasten ja nuorten sanataidekoulun ryhmille. Koska etukäteen laadittuja kysymyksiä oli niin runsaasti – niistä edelleen kiitos, päätin jatkaa vastailua täällä blogissani.

Tässä kirjoitus 2/3.

Onko teosten aiheilla (niiden valinnalla) yleensä jokin kytkös omaan elämääsi?

Vaikka aiheella ei olisi omakohtaista kytköstä, sen tulee olla kuitenkin niin kiinnostava, että pystyn työskentelemään sen kanssa pitkään. Ei minulla esimerkiksi ollut mitään suhdetta Kambodzhaan ennen kuin löysin kirjaidean Punaisten kyynelten taloon eräältä matkaltani, aihe vain vei mennessään. Äiti-kirjallani taas on hyvin ilmeinen kytkös. Kaikessa kirjoittamisessa ammentaa omasta elämästä, vaikkei suoranaisesti siitä kirjoittaisikaan. Fiktion taakse voi kätkeä paljon.

Onko olemassa huonoja aiheita vai pelkästään huonoja kirjoja?

Kaikesta – aivan kaikesta – voi kirjoittaa sekä hyvin että huonosti. Ja hyvin ja huonosti ovat nekin makukysymyksiä.

Antti Hyry on kirjoittanut romaanin leivinuunin rakentamisesta. Varsin odottamaton kirjan aihe, eikö? Uuni palkittiin Finlandialla vuonna 2009. Ei se aihe vaan käsittelytapa. Hieno kieli voi kantaa minkä tahansa aiheen.

Onko ”kirjailijuus” identiteetti?

Ehdottomasti on. Se on ammatillinen identiteetti. Ihmisellä voi olla toki muitakin identiteettejä. Seksuaalinen, uskonnollinen, kansallinen, etninen… Kirjailijuus on olennainen osa omaa identiteettiäni, mutta olen muutakin kuin työni.

Mitä tapahtuu Auralle?

Taivaan tuuliin -kirjan avoimen lopun takia tätä on kysytty minulta paljon. Näin kirjan ilmestymisen jälkeen unta, että Aura opiskelee yliopistossa.

Kuinka pitkä prosessi kirjan kirjoittaminen on, ja miten se alkaa?

Se vaihtelee genrekohtaisesti. Nuortenromaanejani olen kirjoittanut noin vuoden, historiallisia romaanejani 3–4 vuotta. Äiti-kirjaani kirjoitin elokuusta maaliskuuhun, mutta kirjoittamista edelsi neljän vuoden ajatustyö. Kirjoittaminen alkaa ideasta. Hyvä idea kestää aikaa. Ideaa täytyy kypsytellä kaikessa rauhassa.

Elääkö kirjoilla? Mitä kaikkea työnkuvaasi kuuluu?

Ani harva suomalainen kirjailija elää kirjoilla. Kirjailijan tulot rakentuvat monesta lähteestä: apurahoista, esiintymisistä, lehtijutuista, opettamisesta, erilaisista kulttuurialan projekteista jne. Omaan työnkuvaani kuuluu tällä hetkellä kirjoittaminen apurahoilla sekä esiintymiset.

Suosittelen pontevasti kirjailijan urasta haaveileville jotakin back up -ammattia.

Kuinka tarkat suunnitelmat juonen etenemisestä sinulla on, kun aloitat kirjoittamisen?

Se riippuu kirjasta ja aiheesta. Rakastan suunnittelua, mutta muutan suunnitelmiani usein. Jos kirja pohjautuu tositapahtumiin, yritän olla uskollinen keskeisille tapahtumille (esimerkiksi Kiivaat). Romaania ei tarvitse kirjoittaa kronologisesti alusta loppuun. Voi aloittaa vaikka lopusta ja sitten kirjoittaa sitä kohti.

Mitä mieltä olet leivonnaisten ostamisesta kirpputorilta?

Tätä kysymystä minulta ei ole kysytty koskaan aiemmin. Ja tästähän myös virisi pitkä ja monipolvinen keskustelu… 🙂 En näe syytä, miksi en voisi ostaa.

Miten ”löit läpi” ja kuinka kauan siinä meni?

Hmm… En koe edelleenkään lyöneeni läpi!

Onko sinulle tai kirjallesi tehty ig-fanitiliä? Jos on, miltä se tuntuu?

Ei tietääkseni ole. Ei faniudesta pahastuakaan voisi. 🙂

Paljonko kirjoitat päivän aikana?

Vaikka suunnittelenkin kunkin päivän kirjoitustyöt etukäteen, minulla ei ole päiväkohtaisia merkki- tai sivumäärätavoitteita. Ja vaikka olisikin, en haluaisi kertoa niitä ääneen, koska en halua synnyttää turhaa vertailua. Jokaisella kirjoittajalla on oma rytmi. Se löytyy ajan myötä. Ei se määrä vaan…?

Miten ylläpidät omaa jaksamistasi?

”Kai kerroit niille nuorille, että harrastat liikuntaa?” kysyi jumppaohjaajani. Kerroin. Rakastan liikuntaa ja selkäni myös (työkykyni) vaatii sitä. Harrastan monenlaista liikuntaa pilateksesta pumppiin. Tykkään myös kuljeksia kiireettömästi metsässä ja nauttia luonnosta. Rentoudun elokuvien, tv-sarjojen ja (ei-työperäisten) kirjojen parissa.

Mistä saat inspiraatiota? Entä motivaatiota?

Inspiroidun, kun luen oikein hyvän kirjan ja ajattelen, että kunpa minäkin osaisin… (Viimeksi Jenny Offillin Ilmastoja). Motivaatiota saan esimerkiksi koskettavista palautteista ja hyvistä keskusteluista kollegoiden kanssa. Onneksi tänään otin puheeksi ystäväni kanssa erään kirjoittamisen ongelmakohdan, sillä jutustelumme taisi avata sen.

Pystytkö kirjottamaan sitä mitä haluat, vai joudutko miettimään, mikä menee parhaiten kaupaksi?

En (valitettavasti) ole bestseller-kirjailija. Kirjoitan sitä mitä haluan, mutta tietysti olisi mahtavaa kirjoittaa sellaistakin mitä ostetaan tuhansittain. Toki jos kirjojen hyvä myynti olisi kirjailijan omasta päätöksestä kiinni, me kaikki olisimme bestselleristejä.

Teetkö töitä pääosin yksin ja jos teet, niin onko se yksinäistä?

Teen pääosin töitä yksin. Yksinäisyys ja hiljaisuus ovat työni edellytyksiä. Nautin yksinolosta. En kuitenkaan toivo, että korona-ajan sosiaalinen eristäytyminen on pysyvä olotila. Kohtuus kaikessa.

Kuva: Laura Vesa