Miksi en kirjoittaisi?
-
Kirjoittajalle, valokuvaajalle – tai kenelle tahansa, joka haluaa luoda uutta – tekee hyvää opetella näkemään maailma kuin näkisi sen ensimmäistä kertaa. Tämä on lyhennelmä Miksi en kirjoittaisi? -kirjan tekstistä. Yllättävänkin sopiva korona-aikaan, huomaan näin jälkikäteen. Laura Vesa on ystäväni ja luottovalokuvaajani. Ihailen Lauran kykyä löytää kuvien taustaksi Tampereen hienoimmat seinät ja pinnat: jos jollakin syrjäisellä sisäpihalla on
-
Kun aloitin tämän(kin) tekstin kirjoittamisen, käynnistin uuden tomaatin tomato-timer.comista. Yleisesti puhutaan Pomodoro-ajanhallintamenetelmästä. Pomodoro on italiaa ja tarkoittaa tomaattia. Pomodorolla viitataan tomaatin muotoiseen munakelloon, jolla voi ajastaa ruuanlaittoa – ja kirjoittamista. Yksi ”tomaatti” kestää 25 minuuttia. Moni haaveilee kirjan kirjoittamisesta, mutta unelma ei konkretisoidu puheista sanoiksi. Harva on niin taitava välttelemään työn aloittamista kuin kirjoittaja. Pomodoron
-
Taas yksi vuosi lähestyy loppuaan! 2019 osoittautui tuotteliaammaksi kuin mihin olin osannut varautua. Olen omistanut vuoden viimeiset työpäivät opinnoilleni, joiden etenemistä flunssa on hiukan hidastanut. En ole yksin: bussissa joka toinen niistää ja joka toinen aivastelee… Kunhan saan aivojen rakennetta, hermosolujen toimintaa ja Parkinsonin tautia käsittelevät (neuro)psykologian tehtäväni sopivalle tolalle, saan hyvällä omallatunnolla pitää
-
Kirjoitusoppaamme Miksi en kirjoittaisi? on viimein ilmestynyt. Juhlistimme kirjaa viime viikolla kulttuurikahvila Laikussa. Nyt on aika ojentaa teos lukijoiden käsiin. Nauttikaa & ennen kaikkea kirjoittakaa itse! Tämä kirjoitus sisältää otteita teoksen johdannosta: ”Me kaikki kirjoittajat kaipaamme aika ajoin vertaistukea ja myötätuntoa. Jotakuta, joka istuu vierellä ja sanoo: ’Älä huoli. Se menee ohi. Se menee aina
-
Esiinnyin Turun kirjamessuilla sunnuntaina. Bloggaus sisältää runsaasti kohtaamisia & namedroppailua. Toivottavasti jokusen kirjavinkinkin. Ensimmäisen kirjaostokseni tein poikkeuksellisesti jo nippanappa ennen kuin Turun-juna oli nytkähtänyt Tampereelta liikkeelle. Satuin Arto Lapin kanssa samaan junanvaunuun ja hänellä oli mukana yhdessä zenpappi Mitra Virtaperkon kanssa kirjoitettu Jumalaton pappi ja kampurajalka. Zenpapin ja runoilijan keskusteluja. Junamatka välillä Tampere-Loimaa (jossa matkustajat
-
Minun piti kirjoittaa tämä postaus viime perjantaina ja kiitellä tuoreeltaan kaikkia niitä, jotka tulivat kuulemaan minua Pispalan kirjastoon torstaina. Olipa mukava ja tunnelmallinen ilta! (vaikka en juonutkaan kahvia, jäin silti niin ylikierroksille, että sain heittää hyvästit yöunille ja seuraavan päivän keskittymiskyvylle). Kiitos Toivo Autiosaari häikäisevästä asiantuntijuudestasi ja leppoisasta haastattelusta! Herkullista saada keskustella ihmisen kanssa, joka
Kirjailija Terhi Rannela 