Kirjoittajalle, valokuvaajalle – tai kenelle tahansa, joka haluaa luoda uutta – tekee hyvää opetella näkemään maailma kuin näkisi sen ensimmäistä kertaa.

Tämä on lyhennelmä Miksi en kirjoittaisi? -kirjan tekstistä. Yllättävänkin sopiva korona-aikaan, huomaan näin jälkikäteen.

Laura Vesa on ystäväni ja luottovalokuvaajani. Ihailen Lauran kykyä löytää kuvien taustaksi Tampereen hienoimmat seinät ja pinnat: jos jollakin syrjäisellä sisäpihalla on kirkkaankeltainen seinä, Laura on sen löytänyt. Jos asfalttiin on maalattu kirjava räsymatto, sekin on Lauran kuvausideavarastossa. Hän näkee heijastuksia ja valoa paikoissa, joista en keksisi niitä edes etsiä.

Eräänä huhtikuisena aamuna otimme kuvia meillä kotona ja lähiympäristössä. Laura sai minut katsomaan puiden varjoja hervantalaisella parkkipaikalla. En ollut ikinä aiemmin kiinnittänyt niihin huomiota. Ne olivat runollisen kauniita ja lähiöharmaa muuttui yhtäkkiä grafiikanlehdeksi. Tanssin tyhjällä parkkipaikalla vaaleanpunaisessa tyllihameessa.

Eräs ystäväni onnistui tallentamaan valokuvaan sen hetken, kun hän vei vauvansa vaunuissa ulos, ja kun pikkutyttö näki ensimmäistä kertaa elämässään puun. En saa mielestäni Lean mykistyneen haltioitunutta katsetta. Siihen kiteytyy elämästä jotakin olennaista.

Kun asioihin urautuu, niiden ohi kulkee panematta niitä enää merkille.

Vietettyäni kuukauden Banksyn kotikaupungissa Bristolissa lakkasin näkemästä kadulla maailmankuuluja graffiteja. Aluksi puhkuin intoa siitä, että sain asua parin minuutin kävelymatkan päässä The Mild Mild West -teoksesta, jossa nallekarhu on heittämäisillään polttopullon mellakkapoliisia kohti.

Joka hetki valppaana pysyminen on uuvuttavaa ja mahdotontakin, mutta ehkä voisi antaa itselleen pienen tehtävän: kerran viikossa etsin sadan metrin säteeltä kotoa kolme kiehtovaa yksityiskohtaa. Kirjoitan ne muistiin, kenties hyödynnän joskus. Havaintojen tekeminen on taito, jota voi opetella.

Olen kirjoittanut matkakertomuksia Uudesta-Seelannista ja Islannista, mutta pitäisikö minun oikeastaan lähettää lukijalle postikortti eteiseni lattialta? Kysymys ei ole lainkaan paikasta, vaan katseen tarkkuudesta.

*

Koodilla
KIRJOITAN 

saa 30%:n alennuksen Miksi en kirjoittaisi? -kirjasta Avaimen verkkokaupasta.

Koodi on voimassa 30.6. saakka.

*

Kuva: Laura Vesa (2017)

%d bloggaajaa tykkää tästä: