Melkein valmis

Tuleva romaanini Kiivaat on niin pitkällä, että uskalsin hiljattain lähettää käsikirjoituksen neljän luottolukijan syyniin.  Tai ehkä ”uskaltaa” on vähän väärä verbi. Heti meilit lähetettyäni olisin halunnut vajota maan alle häpeämään: miksi vaivaan ihmisiä, kun tiedän hyvin itsekin, että kommentoiminen on aikaavievää puuhaa ja kaikki kollegani ovat kiireisiä ja entä jos teksti onkin puolivillaisempi mitä olin ajatellut …

Jatka artikkeliin Melkein valmis

Pilates & kirjoittamisen taito

Pilates (ja muu säännöllinen liikunta) on vienyt pois pitkäaikaisen selkäkipuni. Lisäksi hengitysharjoitukset ovat parantaneet keskittymiskykyäni ja taitoani olla läsnä.   Rakastan liikuntaa. Elämäni on hyvää ja tasapainossa, kun ehdin liikkua tarpeeksi. Olen parempi vaimo, ystävä ja kirjoittaja, kun saan likipäivittäisen endorfiiniannokseni. Tässä staattisessa kirjoitustyössä (ja kyllä, iässä) kuntoileminen ei ole enää pelkästään kiva harrastus, vaikka …

Jatka artikkeliin Pilates & kirjoittamisen taito

Syyskirje pohjoisesta

Syksy on ihanaa aikaa. Rakastan omenoiden tuoksua ja puissa notkuvia pihlajanmarjaryppäitä. Joka päivä otan pihakoivuista kuvia tarkkaillakseni, miten lehtien väri tässä pikkuhiljaa muuttuu. Ja onko suloisempaa kuin ystävä, joka antaa purkillisen omenahilloa? Toinen arveli, että voisin pitää pihlajanmarjahillosta teen kanssa. Kaupunginosani oravat ja sorsat ovat naurettavan kesyjä. Liian kesyiksi ruokittuja. Eräänä päivänä puistossa orava kiipesi …

Jatka artikkeliin Syyskirje pohjoisesta

Työhuoneessa +32 astetta

Minua hymyilyttää suuresti edellisen päivitykseni pessimistinen ingressi: ”Suomen kesä on lyhyt. Niin lyhyt, että pelkään jo, että kun huomenna herään, onkin sateinen syysaamu.” Kukapa olisi uskonut! Työhuoneessani on viimeiset kolme viikkoa ollut 32 astetta lämmintä. Tietokone hohkaa ilmoille entistä enemmän kuumaa. Kaikki ilmastointilaitteet on tietenkin myyty ajat sitten loppuun. Kesä on ollut yhtä aikaa ihana …

Jatka artikkeliin Työhuoneessa +32 astetta

Lukupiirivieraana

Maanantaina olin Seinäjoen kansalaisopiston kirjallisuuspiirin vieraana puhumassa Frausta. Kirjailijat esiintyvät monenlaisissa tilaisuuksissa ja monenlaisille yleisöille. Lukupiirit ovat mielestäni yksi antoisimmista paikoista käydä puhumassa kirjoistaan: intiimeissä tilaisuuksissa rohkenee puhua vähän avoimemmin kuin suurten auditorioitten edessä. Yleensä suurin osa ryhmästä on teoksen lukenut ja siitä syntyy luontevasti keskustelua. Seinäjoella kotiläksyt oli tehty ja ohjaaja Sirkkis oli valmistanut …

Jatka artikkeliin Lukupiirivieraana