Eindhoven
-
Kun joku kysyi minulta hiljattain kuulumisia, sanoin empimättä, että aion pysytellä koko syksyn kotona, kirjoittaa ja kuntoilla. Olen ollut niin paljon poissa, että olisi kiva juurtua hetkeksi taas aloilleen – Nyt on perjantaiaamu ja tarkkailen hotellin ikkunasta, kuinka hollantilaiset kiirehtivät työ- ja opiskelupaikoilleen. Miten olinkin ehtinyt unohtaa, että täällä saa varoa pyöräilijöitä! Eilen junalta tullessani
-
Hollannin-reissuni on tältä erää loppusuoralla. Eindhoven ei ole turistikaupunki, mutta on täällä silti kiinnostavaa tekemistä ja näkemistä. Kahdessa seuraavassa postauksessa listaan vinkkejäni. Eindhoven on tullut kolmessa kuukaudessa tutuksi. Tuulimyllyjen ja tulppaanien täyttämä matkailukaupunki se ei ole ja juuri siksi sopiva keskittyneeseen työntekoon. Olen kirjoittanut paljon ja vien kotiin paljon uutta kirjoitettavaa. Kuten yhden kirjaidean
-
Kirjoituskiireiltäni olen viime aikoina onneksi ehtinyt vähän liikahtaakin. Olen käynyt Delftissä, Nuenenin kylässä ja toistamiseen ’s-Hertogenboschissa. Amsterdam on valtavan inspiroiva, mutta kun malttaa mennä vähän loitommalle, pääsee eroon pitkistä jonoista ja tungoksesta. En ole ihan vielä Eindhovenin-reissuni puolivälissä. Hollannissa on niin paljon kiehtovaa ja innostavaa, että olen avannut tiedoston uusille matkakertomuksille. Täällä blogissa nopeita
-
Kirjoitan tämän kevään ajan Hollannissa, Eindhovenissa. Kevät on täällä aikaisessa: krookukset kukkivat villinä ja aurinko paistaa. Kansainvälisessä kaupungissa on helppo hengittää. En ollut uskoa silmiäni, kun tulimme tänne viikko sitten. Ihmiset istuksivat terasseilla hyväntuulisina ilman takkia. Parhaimmillaan lämpötila kipuaa viiteentoista. Läheiseen Anne Frankin puistoon voi mennä piknikille. Kevät on tullut Hollantiin epätavallisen aikaisin. Rakastan tätä
-
Allekirjoitin tällä viikolla kustannussopimuksen seuraavasta romaanistani. Viimeistelen käsikirjoitusta talven ajan. Kirjoittaminen on h i d a s t a. Aina epävarmaa: ”Saanko tätä sittenkään koskaan valmiiksi, rakenne ei käyttäytynytkään kuin olin ajatellut, haukkasinko liian suuren palan jälleen kerran, julkaistaanko tätä ikinä”… Kunnes yhtäkkiä alkaakin tapahtua niin hämmentävällä vauhdilla, että melkein säikähtää. Seuraavan romaanini nimeksi