Kiivaille Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto

Tänä vuonna ei valitettavasti päästä nostamaan kollegoiden kanssa maljoja raatihuoneelle, mutta näin korona-aikaan hyvät uutiset lämmittävät kuin auringonsäteet. Kiivaat on yksi Tampereen kaupungin palkitsemista teoksista. Raati luonnehtii romaania näin: "Terhi Rannelan Kiivaat on kuvaus jatkosodan ajan tamperelaisista, kolmen sukupolven poliittisuudesta, ystävyydestä, rakkaudesta ja petoksesta. Kuka onkaan kirjan oikea sankari ja mitä on rakkaus? Rannelan teksti on …

Jatka artikkeliin Kiivaille Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto

Kiivaat kirjamessuilla (Helsinki)

Terveisiä Helsingin kirjamessuilta! Keskustelimme kollega Anneli Kannon kanssa Kiivaista lauantaina. Julkaisen täällä kysymys-vastaus-rungon, koska tokikaan kaikki lukijat eivät pääse messuille. Jotakuinkin tähän tapaan se meni -  (En ehtinyt räpsiä kuvia, joten Lauran vanhalla kuvituskuvalla mennään). * Olet kirjoittanut paljon nuortenkirjoja, mutta aikuisten romaanisi kulkevat aivan toista, väkivaltaista reittiä. Olet kirjoittanut Kambodzhan punaisten khmerien hirmuhallinnosta ja …

Jatka artikkeliin Kiivaat kirjamessuilla (Helsinki)

”Kiivaat ei ole leppoisa mökkilaiturikirja”

Kiivaat on ollut lukijoiden ulottuvilla kuukauden päivät. Tässä kirjoituksessa pari poimintaa ensimmäisistä arvioista sekä jokunen hajasananen kirjan kirjoittamisesta. Romaanista on tehty muutama pitkä henkilöjuttu, joissa kerron kirjan taustoista. Aamulehteen minua haastatteli Simopekka Virkkula ja Karjalaiseen Sanna Jääskeläinen. Molemmat jutut ovat maksumuurin takana. Lämmin kiitos valppaille kirjabloggareille, jotka ovat ennättäneet tarttua kirjaan: "Pidän Rannelan kirjoitustyylistä. Kieli …

Jatka artikkeliin ”Kiivaat ei ole leppoisa mökkilaiturikirja”

”Ei maailmanmenon edessä ainakaan saa antaa periksi” (Kiivaat ilmestyy pian)

Ennakkotiedote on lähtenyt matkaan: Terhi Rannelan Kiivaat – romaani rakkaudesta ja vastarinnasta kertoo Tampereen alaikäisistä sodanvastustajista jatkosodan aikana. Kommunistiseen toveripiiriin kuuluneet nuoret tytöt ja pojat levittivät henkensä kaupalla lentolehtisiä ja vahingoittivat armeijan kalustoa kohtalokkain seurauksin.   Kiivaat on monitasoinen ja herkkävireinen tarina sodasta ja nuoruudesta. Fiktiivinen teos ammentaa historian marginaaliin jääneistä tositapahtumista, joihin Rannela tutustui …

Jatka artikkeliin ”Ei maailmanmenon edessä ainakaan saa antaa periksi” (Kiivaat ilmestyy pian)

Kiivaat – romaani rakkaudesta ja vastarinnasta (*ilmestyy kesäkuussa*)

Kiivaat Romaani rakkaudesta ja vastarinnasta “Mitä ikäisesi tyttölapsi edes tietää maailman asioista?” ”Sen haluan sinun heti aluksi tietävän, etten koskaan tahtonut kenellekään mitään pahaa. En halunnut edes silloin, kun sanomalehti kutsui minua rikolliseksi. Enkä silloin, kun olin vähällä räjäyttää elokuvateatterillisen ihmisiä.” Saksan antautumisesta on kulunut kymmenen vuotta. Tamperelainen Salme kirjoittaa kirjettä nuoruudenrakkautensa vaimolle ja palaa …

Jatka artikkeliin Kiivaat – romaani rakkaudesta ja vastarinnasta (*ilmestyy kesäkuussa*)

Melkein valmis

Tuleva romaanini Kiivaat on niin pitkällä, että uskalsin hiljattain lähettää käsikirjoituksen neljän luottolukijan syyniin.  Tai ehkä ”uskaltaa” on vähän väärä verbi. Heti meilit lähetettyäni olisin halunnut vajota maan alle häpeämään: miksi vaivaan ihmisiä, kun tiedän hyvin itsekin, että kommentoiminen on aikaavievää puuhaa ja kaikki kollegani ovat kiireisiä ja entä jos teksti onkin puolivillaisempi mitä olin ajatellut …

Jatka artikkeliin Melkein valmis

Puolivälissä

Voi aika! Kunpa et juoksisi pakoon aivan niin nopeasti. Takana on kolme kuukautta Hannoveria, edessä enää kolme. Sen olen täällä oivaltanut, ettei tulevaisuuden suunnitelmiaan kannata lukita kiinni. On asioita, joihin en Saksassa totu. Kuten se, että kun aamuisin herään ja avaan ikkunan, kuulen pikkulintujen laulua. Ja se, että vielä lokakuun viimeisillä viikoilla oli niin aurinkoista …

Jatka artikkeliin Puolivälissä

Kun kevätaurinko paistaa työhuoneeseen

Viimeisin kirjani Frau ilmestyi reilu vuosi sitten. Romaanin saaman innostuneen vastaanoton jälkeen olen kirjoittanut entistä palavammin: koen löytäneeni oman lajini. Seuraava historiallinen tekstini on, sanoisinko lupaavahkossa, vaiheessa – ja muistikirja sitä seuraavallekin on avattu. Kevät on luovuuteni kannalta parasta mahdollista aikaa. Heti kun päivät pitenevät ja jo ensimmäisen aamuteekupillisen aikana saa nauttia auringonvalosta (tuosta aluksi …

Jatka artikkeliin Kun kevätaurinko paistaa työhuoneeseen