Uncategorized

  • Kirjoituskiireiltäni olen viime aikoina onneksi ehtinyt vähän liikahtaakin. Olen käynyt Delftissä, Nuenenin kylässä ja toistamiseen ’s-Hertogenboschissa. Amsterdam on valtavan inspiroiva, mutta kun malttaa mennä vähän loitommalle, pääsee eroon pitkistä jonoista ja tungoksesta.   En ole ihan vielä Eindhovenin-reissuni puolivälissä. Hollannissa on niin paljon kiehtovaa ja innostavaa, että olen avannut tiedoston uusille matkakertomuksille. Täällä blogissa nopeita…

    Read more →

  • Melkein valmis

    Tuleva romaanini Kiivaat on niin pitkällä, että uskalsin hiljattain lähettää käsikirjoituksen neljän luottolukijan syyniin.   Tai ehkä ”uskaltaa” on vähän väärä verbi. Heti meilit lähetettyäni olisin halunnut vajota maan alle häpeämään: miksi vaivaan ihmisiä, kun tiedän hyvin itsekin, että kommentoiminen on aikaavievää puuhaa ja kaikki kollegani ovat kiireisiä ja entä jos teksti onkin puolivillaisempi mitä olin…

    Read more →

  • Helmikuussa olen etsinyt siniseen lippaaseen kauniita sanoja, matkustanut märssykorissa Saint Helenan saarelta Lontooseen ja havahtunut siihen, kuinka moni kärsii yksinäisyydestä.    Kirjailija Kirsti Kurosen ja kuvittaja Karoliina Pertamon Kerro minulle kaunis sana (Karisto 2019) on ihastuttava kuvakirjaystävä tässä ällistyttävän vihapuheen täyttämässä maailmassa. Kun hiljattain luin sanomalehdestä otsikon, jonka mukaan 367 kirjaa vuodessa lukenut nainen sai…

    Read more →

  • Kirjoitan tämän kevään ajan Hollannissa, Eindhovenissa. Kevät on täällä aikaisessa:  krookukset kukkivat villinä ja aurinko paistaa. Kansainvälisessä kaupungissa on helppo hengittää. En ollut uskoa silmiäni, kun tulimme tänne viikko sitten. Ihmiset istuksivat terasseilla hyväntuulisina ilman takkia. Parhaimmillaan lämpötila kipuaa viiteentoista. Läheiseen Anne Frankin puistoon voi mennä piknikille. Kevät on tullut Hollantiin epätavallisen aikaisin. Rakastan tätä…

    Read more →

  • Pilates (ja muu säännöllinen liikunta) on vienyt pois pitkäaikaisen selkäkipuni. Lisäksi hengitysharjoitukset ovat parantaneet keskittymiskykyäni ja taitoani olla läsnä.   Rakastan liikuntaa. Elämäni on hyvää ja tasapainossa, kun ehdin liikkua tarpeeksi. Olen parempi vaimo, ystävä ja kirjoittaja, kun saan likipäivittäisen endorfiiniannokseni. Tässä staattisessa kirjoitustyössä (ja kyllä, iässä) kuntoileminen ei ole enää pelkästään kiva harrastus, vaikka…

    Read more →

  • Tammikuussa olen pohtinut omia yönaisiani, ripotellut runoteoksia keskelle arkeani ja melkein löytänyt uuden lempikirjailijan.   Mia Kankimäen Naisia joita ajattelen öisin ei ole suotta ylistetty. Ostin pinon kirjoja joululahjaksi läheisilleni. Itse kuuntelin teoksen Kati Tammisen lukemana äänikirjana. Tuntuu kuin olisin ollut maailmanympärimatkalla hyvässä seurassa. Ja niinhän olinkin – kymmenen upean naisen, yhdentoista, kun kirjailija lasketaan…

    Read more →