Kirjoittaminen
-
Osallistuin viime viikolla filosofi Torsti Lehtisen ohjaamalle kirjoituskurssille. Odotin paljon, sain enemmän. Otsikon mietelmä on tietenkin Lehtisen kynästä. Tutkin talvella Ahlmanin kesäkurssitarjontaa, ja löysin sieltä itselleni mieluisimman. Torsti Lehtisen Elämä sanoiksi -kurssilla pohdittaisiin elämänarvoja. Mikä olisi parempi tapa aloittaa suvi kuin osallistumalla filosofiselle, elämää syvältä luotaavalle kurssille, varsinkin, kun suuritöinen romaanini oli hiljattain valmistunut?…
-
Ennakkotiedote on lähtenyt matkaan: Terhi Rannelan Kiivaat – romaani rakkaudesta ja vastarinnasta kertoo Tampereen alaikäisistä sodanvastustajista jatkosodan aikana. Kommunistiseen toveripiiriin kuuluneet nuoret tytöt ja pojat levittivät henkensä kaupalla lentolehtisiä ja vahingoittivat armeijan kalustoa kohtalokkain seurauksin. Kiivaat on monitasoinen ja herkkävireinen tarina sodasta ja nuoruudesta. Fiktiivinen teos ammentaa historian marginaaliin jääneistä tositapahtumista, joihin Rannela tutustui…
-
Kiivaat Romaani rakkaudesta ja vastarinnasta “Mitä ikäisesi tyttölapsi edes tietää maailman asioista?” ”Sen haluan sinun heti aluksi tietävän, etten koskaan tahtonut kenellekään mitään pahaa. En halunnut edes silloin, kun sanomalehti kutsui minua rikolliseksi. Enkä silloin, kun olin vähällä räjäyttää elokuvateatterillisen ihmisiä.” Saksan antautumisesta on kulunut kymmenen vuotta. Tamperelainen Salme kirjoittaa kirjettä nuoruudenrakkautensa vaimolle ja palaa…
-
Tässäpä ennakkopuffia Päivi Haanpään & minun yhteisestä kirjoituskokoelmasta, jonka Avain julkaisee syksyllä: Päiväkirjaa voi kirjoittaa monella tavalla. Tuntemattomalle kannattaa kirjoittaa kirje. Keskittymiskyky kohenee lukemalla. Taidegalleriat ovat kirjoittajan inspiraatiopaikkoja. Natalie Goldbergin teokset avaavat takuuvarmasti tiukimmatkin luovuuslukot. Nämä ja monet muut väitteet perusteluineen löytyvät Päivi Haanpään ja Terhi Rannelan helposti lähestyttävästä kirjoituskokoelmasta Miksi en kirjoittaisi? Haanpää ja…
-
Tuleva romaanini Kiivaat on niin pitkällä, että uskalsin hiljattain lähettää käsikirjoituksen neljän luottolukijan syyniin. Tai ehkä ”uskaltaa” on vähän väärä verbi. Heti meilit lähetettyäni olisin halunnut vajota maan alle häpeämään: miksi vaivaan ihmisiä, kun tiedän hyvin itsekin, että kommentoiminen on aikaavievää puuhaa ja kaikki kollegani ovat kiireisiä ja entä jos teksti onkin puolivillaisempi mitä olin…
-
Kirjoitan tämän kevään ajan Hollannissa, Eindhovenissa. Kevät on täällä aikaisessa: krookukset kukkivat villinä ja aurinko paistaa. Kansainvälisessä kaupungissa on helppo hengittää. En ollut uskoa silmiäni, kun tulimme tänne viikko sitten. Ihmiset istuksivat terasseilla hyväntuulisina ilman takkia. Parhaimmillaan lämpötila kipuaa viiteentoista. Läheiseen Anne Frankin puistoon voi mennä piknikille. Kevät on tullut Hollantiin epätavallisen aikaisin. Rakastan tätä…