Kirjoittaminen
-
Lohjan Ojamonharjun yhtenäiskoulun oppilaat laativat minulle kirjailijavierailua varten sen verran paljon kysymyksiä, että lupasin jatkaa vastaamista täällä blogissani. Mistä sait idean kirjoittaa juuri nuortenkirjoja? Nuorena kirjallisuudenopiskelijana bongasin sanomalehdestä WSOY:n kirjoituskilpailun. Ideoin kisaa varten 14-vuotiaan toimittajatytön – ja siitä se lähti. Käsikirjoitus ei menestynyt kilpailussa, mutta se poimittiin julkaistavaksi kustantamon Bulevardi-sarjassa. Kuinka kauan yhden kirjan kirjoittamisessa
-
Viime aikoina olen viimeistellyt syksyllä ilmestyvää novellikokoelmaa ja uppoutunut historiallisen romaanini maailmaan. Yhden promillen juttuja (Otava, 2012) on yksi luetuimmista (nuorten)kirjoistani. Teoksesta on juuri ilmestynyt Elina Asun lukema äänikirjaversio. Kirjan ilmestymisestä saakka minulta on pyydetty lisää novelleja. Lyhyen muodon kirjoittamisen voisi kuvitella olevan helppoa, mutta sitä se ei tietenkään ole. Jos minulta kysytään, kirjoittaminen tuntuu
-
Kun kirjoitan tätä, pakkasaurinko paistaa kirkkaasti, kuulaasti, toiveikkaasti. Mittarin lukemat: -14 astetta. Tammikuu on minulle aina valon kuukausi. Kuin symbolisesti aurinko alkoi heti paistaa, kun tammikuun ensimmäisenä päivänä palasin junalla Lapista. Kolme viikkoa tuntureilla: Pyhällä, Saariselällä ja Roissa – taas jaksaa. Kuvitan tekstiäni tietenkin pohjoisen otoksilla. En ole tehnyt sen kummempia uuden vuoden lupauksia. Esimerkiksi
-
Helsingin kirjamessut järjestetään tällä viikolla. Lauantaina 30.10. kello 10.30-11.00 Kallion lukiolaiset jututtavat Marika Riikosta, Päivi Haanpäätä, Jukka-Pekka Palviaista ja minua nuorten novelleista (Kallio-lavalla) Päivi ja Marika ovat toimittaneet Likainen tusina -antologian, jossa novellini Älä pyydä anteeksi on mukana. Teksti kertoo arasta ja pelokkaasta lukiolaistytöstä, joka kokee metamorfoosin krav maga -itsepuolustuskurssilla. Älä pyydä anteeksi vauhditti minua
-
Käsinkirjoittaminen on oiva ja jopa meditatiivinen tapa aloittaa aamu. En muista, milloin viimeksi keskeneräinen tekstini ei olisi pyörinyt lomalla mielessäni. Heinäkuussa lupasin itselleni, ettei minun tarvitse kesälomani aikana kirjoittaa sanaakaan, mutta saan kirjoittaa, jos mieli tekee. Fiktiota en kirjoittanutkaan – kävin kyllä tekeillä olevan historiallisen romaanini päähenkilön kotiseudulla ja inspiroiduin kovasti – mutta helteisinä
Kirjailija Terhi Rannela 