• 

Tämä vuodenaika on aina ollut työntekoni kannalta hyvää aikaa. Lisääntyvän valon ansiosta herään pirteänä ilman herätyskelloa. Tänä talvena päivät ovat tuntuneet toinen toistaan kauniimmilta.

Kirjoittaminen on ollut niin tiivistä, että olen vasta illalla uutisia lukiessani saattanut muistaa, että ai niin, se korona… Tunnen jo yhden rokotetun, mikä lisää toivoa. Yksi kerrallaan.

Kirjeiden lumo etenee pikkuhiljaa kohti taittoa ja oikolukua.

Koin valtavan energian vapautumisen tunteen, kun lähetin viimeisen version kustannustoimittajalleni. Aikaisemmin esimerkiksi lyhyen blogitekstin kirjoittaminen ei olisi tullut kuuloonkaan. Kaikki ajatukseni ovat olleet kiinni kirjeissä ja päiväkirjoissa.

Toki vielä on edessä tiukka rutistus, sillä oikolukuvaihe vaatii täydellistä keskittymistä ja kauttaaltaan tutun tekstin sietämistä, mutta loppusuoralla ollaan kuitenkin taas. Olen iloinen siitä, että kykenin ajattelemaan kirjan mittaisen ajatuksen poikkeusaikana. Toisinkin olisi voinut käydä.

*

Lumon valmistuttua en jää hiihtolomalle, sillä työskentelen parhaillaan erittäin mielenkiintoisen projektin parissa.

Mobilia-museo palkkasi minut ennakkoluulottomasti käsikirjoittamaan ensi vuonna avattavaa näyttelyä Tietä kansalle (työnimi). Näyttely on läpileikkaus suomalaisten teiden historiaan viimeisen tuhannen vuoden ajalta aina esihistoriallisista kinttupoluista nykyajan moottoriteihin.

Olen aivan uppoutunut taustatutkimukseen ja useana yönä jopa nähnyt unia teistä!

Museoiden suurena ystävänä on etuoikeus päästä tutustumaan siihen, miten pieteetillä näyttelyitä rakennetaan. Nautin myös siitä, että edes hetken ajan kuulun työyhteisöön. Puhun melkein sujuvasti plansseista, äänisuihkuista ja objekteista.

Linkki haastatteluun.

Projekti on ollut minulle hyvä muistutus siitä, että historia todella on juttuni. Eikä esimerkiksi psykologia, josta kokeilumielessä vuosi sitten tein perusopinnot niin kiinnostavaa kuin sekin ala on.

Mobilian tausta-aineistosta on jo ropissut ainakin yhden historiallisen romaanin aihe.

*

Seuraavaksi jatkan autonomian ajan teiden tutkimista ja sukellan tauon jälkeen myös fiktioon. Kolmen tietokirjan jälkeen olen kaivannut mielikuvituksen virtaa. Tekeillä on monenlaista, kaikenikäisille oikeastaan. Onnekas tilanne.

Kirkkaita talvipäiviä!

Kuva: Laura Vesa