Mobilia-museossa on avautunut uusi pysyvä näyttely, joka kertoo suomalaisen tien ja tiellä kulkemisen tarinaa. Minulla oli suuri ilo ja kunnia olla mukana käsikirjoittamassa näyttelyä.

Mobiliassa juhlittiin kahden näyttelyn avajaisia 17.3.2022. ”Suomi liikkeelle 1920-luvulla” on avoinna 18.12.2022 saakka ja ”Kertomuksia teistä” on pysyvä näyttely.
Mobilia-säätiön toimitusjohtaja Heidi Rytky haastatteli minua avajaisten yhteydessä. Näin olin ajatellut vastata, mutta livetilanteessa jokin asia aina unohtuu.
Kerrot omilla sivuillasi lainanneesi Kirsti Bergrothilta motoksesi ”Historia on nautintoaine”. Lisäksi olin kuullut, että muutama romaanisi on saanut alkunsa museokäynneistä. Kerrotko vähän niistä?
Kaksi historiallista romaaniani, punakhmer-aiheinen Punaisten kyynelten talo ja SS-kenraali Reinhard Heydrichin vaimon, Lina Heydrichin elämää luotaava Frau ovat tosiaan saaneet alkusysäyksensä museovierailulla. Punaisten kyynelten talo oli matkamuisto Phnom Penhin vierailultani ja Frau Prahan-matkalta.
Aiheita ei silti tarvitse matkustaa etsimään kauas, sillä viime viikolla olin Helsingin yliopistomuseossa lukemassa arkistoja keskeneräistä historiallista romaaniani varten.
Mitä ajattelit, kun kysyimme sinua tähän tehtävään, koitko aihepiirin omaksesi?
Toimeksianto oli erittäin kiinnostava ja tuntuu hienolta, että Mobilia keksi palkata kirjailijan mukaan projektiin.
Koin aihepiirin vaativaksi – Suomen historiaa teiden näkökulmasta aina esihistoriallisista kinttupoluista nykyaikaisiin moottoriteihin. Mutta en tainnut nukkua edes yön yli vaan suostuin empimättä. Näyttely on jälleen kerran erinomainen muistutus siitä, miten monesta eri kulmasta historiaa voidaan tarkastella.
Oli upeaa päästä kurkistamaan näyttelyn rakentamisen kulisseihin. Vaikka käyn tiuhaan museoissa, eivät aktiiviseen sanavarastooni aiemmin kuuluneet ”äänisuihkun” tai ”planssin” kaltaiset sanat.
Oli myös mukavaa hetken aikaa kuulua innostavaan ja huippuammattilaisista koostuvaan työyhteisöön. Kirjailija ehtii kyllä riittävästi olla yksin omien ajatustensa kanssa.
Erityiskiitokset vielä Mobilian kehittämispäällikkö Anni Antilalle sekä amanuenssi Mikko Pentille!

Koetko, että syventymisesi tieliikenteen historiaan on muuttanut ajatteluasi tieliikenteen historian kertomisen merkityksestä?
Kyllä, ehdottomasti. Ylipäätään osaan nyt kiinnittää kirjoittaessani huomiota teihin, siihen, kuka tiellä liikkuu, miten ja kuka tien on rakentanut. Miltä hevoskärrykyyti tuntuu pomppuisella tiellä, millaista on viilettää jäällä reen kyydissä? Plansseja kirjoittaessani omaksuin valtavan määrän tietoa lyhyessä ajassa.
Ilman teitä ei olisi suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Teitä pitkin on kuljetettu hyvinvointia – puutavaraa, järvimalmia, tervatynnyreitä, maitoa ja muita teollisuustuotteita.
Tässä maailmanajassa juolahtaa mieleen, että teitä pitkin tuodaan myös pahoinvointia: aseita ja sotilaita. Teitä pitkin ihmisiä evakuoidaan turvaan. Teitä ja siltoja tuhotaan, jotta vihollinen ei pääsisi etenemään niillä.
Kerro hieman siitä, miten tarinat alkoivat rakentua ja millaisia henkilöitä niissä kulkee ja millaisissa tilanteissa?
Kertomuksia teistä -näyttely koostuu kymmenestä kertomuksesta, aikakaudesta ja niihin valituista teemoista, joiden kautta teiden historiaa tarkastellaan. Pitkää, tuhatvuotista aikajännettä kuvaa hyvin se, että ensimmäinen kertoja on Roomaan jalkapatikalla kulkeva keskiaikainen pyhiinvaeltaja ja viimeinen kertoja robottibussissa ilmaston lämpenemistä pohtiva nuori mies.
Tarinat alkoivat rakentua, kun aikakausiin valittiin kuvat: joko piirroksia, maalauksia tai valokuvia. Käytän kirjoittaessani itse paljon valokuvia, joten kuvan hahmoihin samastuminen on minulle luontevaa.

Mikä kohtalo tai vaihe Suomen historiassa, jossa tieliikenteellä on ollut merkitystä, jäi sinulle erityisesti mieleen?
Tällä hetkellä luen plansseja taas vähän eri silmillä kuin vuosi sitten niitä kirjoittaessani. Hevosen näkökulmasta kerrottu ”Kertomus selviytymisestä” herättää minussa nyt uudenlaista toivoa. Se on kertomus Suomen sodista hevosen äänellä kerrottuna. Se on myös kertomus selviytymisestä, jälleenrakennuksesta ja toivosta. Ne teemat tuntuvat erittäin tärkeiltä tässä muuttuneessa ajassa.
Kertomuksia teistä on Mobilia-museon uusi pysyvä näyttely. Museon osoite on: Kustaa Kolmannen tie 75, 36270 Kangasala.