Kirjoittaminen
-
Vuoden alussa on mukava pysähtyä hetkeksi pohtimaan mennyttä ja tulevaa. Pidän kovasti vuoden vaihtumisesta. Mikään ei muutu, mutta kaiken voi muuttaa – periaatteessa. Ihminen tarvitsee uusia alkuja, klassisia puhtaita pöytiä, sopivan hetken tarkastella elämää eteen- ja taaksepäin. Ystäväni Päivi lähetti minulle linkin YearCompass-nimiselle sivulle, josta voi tulostaa parikymmentäsivuisen vihkosen (jonka voi täyttää halutessaan myös koneella),…
-
Voi aika! Kunpa et juoksisi pakoon aivan niin nopeasti. Takana on kolme kuukautta Hannoveria, edessä enää kolme. Sen olen täällä oivaltanut, ettei tulevaisuuden suunnitelmiaan kannata lukita kiinni. On asioita, joihin en Saksassa totu. Kuten se, että kun aamuisin herään ja avaan ikkunan, kuulen pikkulintujen laulua. Ja se, että vielä lokakuun viimeisillä viikoilla oli niin aurinkoista…
-
Usein ratikan ikkunasta kaupunkia katsellessani huomaan kysyväni itseltäni, onko tämä elämäni onnellisin syksy. Jos on, kunpa päivät eivät kuluisi näin nopeasti. Toki ärsytyksen aiheitakin on löytynyt. Olen ollut Saksassa kaksi kuukautta. Aivan vastahan purin punaisen matkalaukkuni, opettelin Rewe-ruokakaupassa löytämään oikeat hyllyt, harjoittelin ratikkareittejä. Etsin ja löysin kantakahvilan, lumouduin kirjakauppojen määrästä ja hankin kuukausikortin liikuntakeskukseen (19,90€!).…
-
Aino Kallas: Päiväkirja vuosilta 1897-1906. Otava 1954. Omistan tämän kesän naiskirjailijoiden päiväkirjojen lukemiselle. En ole vuosiin nauttinut mistään niin paljon kuin Aino Kallaksen päiväkirjoista. Aino Kallaksen ensimmäinen päiväkirja, jonka kirjoittamisen hän aloitti 19-vuotiaana, on aluksi varsin tyypillinen nuoren naisen päiväkirja. Se on kuin varhainen, hurmaava tyttökirja – täydellinen kesäkirja itse asiassa. Teoksen alku sisältää herttaisen…
-
Kirjoittamisen ei tarvitse olla yksinäistä. Yhdessä kirjoittaminen on tervetullutta vaihtelua kotona töitä tekevälle freelancerille. Sosiaalinen paine synnyttää uusia liuskoja. On piiskapäivä. Osallistun siihen ensimmäistä kertaa, kollegani ovat piiskanneet toisiaan jo ainakin kahdesti aiemmin – ja synnyttäneet koko joukon uusia sivuja romaaneihinsa ja tietokirjoihinsa. Piiska voi viuhua joko jonkun kotona tai sitten nykyaikaisesti etänä. On etäpiiskapäivä,…
-
Haapsalun residenssin luonnonhiljaisuudessa seuraava romaanini nytkähti aimo harppauksen eteenpäin. Kirjailijoille on tarjolla ulkomaisia residenssejä (joskin valitettavasti taloudellisiin syihin vedoten kaiken aikaa vähemmän, mikä on harmi, sillä huoneistojen merkitys taiteelliselle työlle ja luovalle ajattelulle on huomattava), joihin voi matkustaa kirjoittamaan, tekemään taustatutkimusta, etsimään aiheita ja uutta inspiraatiota tai muuten vain hengähtämään. Virossa sain uuden ystävän. Kirjoitin…
Kirjailija Terhi Rannela 